Okei kaikki, luulen että on korkea aika kaivaa velhosta arkistosta toinen klassinen 80-luvun sci-fi- ja kauhu(tyylinen) elokuva, Saturn 3. Tämä elokuva on pääasiassa mahtava lähinnä siksi, että siinä esiintyy myöhäisajan Kirk Douglas, joka tuhoaa koko esityksen omalla vakiintuneella karismeellaan. Vakavasti, se saa minut ihmettelemään, miten hän pystyi kohottamaan muuten keskinkertaisen – monessa mielessä jo melko passé ajan kuluessa – elokuvan. Tuntuu kuin elokuva olisi keskellä kahden maailman välistä. Toisaalta siinä on se klassinen 50-luvun sci-fi -tuntu, isojen suoritusten ja kömpelöiden efektien kanssa. Toisaalta taas siinä on peloton kunnianhimo ja… köyhät efektit, jotka ovat suuri osa siitä, miksi rakastan 80-luvun alhaisen–keskiluokan budjetin lajityyppejä mitä tahansa genreä. Periaatteessa saat kummankin aikakauden parhaan osan keskinkertaisuudesta, mikä todella antaa tälle elokuvalle erittäin spesifin persoonallisuuden. Erittäin innolla palaan tähän leffaan, on ollut jo pitkään aika.